Akseli Salmi

historiaa, e-oppimista ynnä muuta

Kertaa yo-kokeisiin kuunnellen

Yleisradio tarjoaa ohjelmiaan kuunneltaviksi ja ladattavaksi vaikka puhelimeen tai mp3-soittimeen. Olen koonnut oheen muutamia ohjelmia, joita kuuntelemalla voit kerrata yhteiskuntaopin ylioppilaskokeeseen. Ohjelmien kuvaukset ovat ylen sivuilta. Olen lisännyt kursiivilla kuvausten perään muutamia asioita. Pohdi ohjelmia kuunnellessasi: Kuka ohjelmissa on haastateltavana? Edustaako hän jotain poliittista aatesuuntausta tai etujärjestöä? Miten voisit suhtautua kriittisesti hänen viestiinsä?

Talouden perusteita

  • Talouden utopiat ja realismi. Taloudessa ja talousteorioissa on aina hivenen utopiaa mukana, toteaa Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Toteutuneet utopiat ovat menneet pieleen, mutta ajatus hieman paremmasta maailmasta on syytä pitää mielessä, ja markkinatalous sekä valtio vähintäänkin sen turvaajana on siihen hyvä keino. Korkmanin keskustelussakin sivuttu talouden perusteita käsittelevä kirja löytyy myös koulun kirjastosta.
  • Hyvä talous. Teppo Eskelinen keskustelee toimittajan kanssa kirjastaan ”Hyvä talous”. Kirja löytyy Someron kirjastosta.

Suomalaisen talouden haasteet

  • Hyvinvointivaltion kahdet kasvot. Hyvinvointivaltio on aina kaksijakoinen: se sekä mahdollistaa uusia vapauksia että tuottaa erilaisia rajoitteita tai kieltoja. Tutkija Johannes Kananen selvittää väitöstutkimuksessaan erilaisia hyvinvointivaltion synty- ja kehitysprosesseja. Tutkimuksen erityisenä kiintopisteenä on 1970-luvulta alkanut murros, joka jatkuu edelleen. Öljykriisin ja muiden taloudellisten ongelmien edessä vanhat taloudelliset mallit murtuivat, ja sosiaalipolitiikka joutui etsimään suuntaansa uudelleen.
  • Pankkikriisin pitkä varjo. 1990-luvun alun pankkikriisin vaikutukset eivät vieläkään ole kadonneet suomalaisesta yhteiskunnasta, kertoo oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Kaikkein rikkaimpien rikastuminen sekä osittainen luopuminen hyvinvointivaltion vanhoista tehtävistä näkyy edelleen, kun tilannetta vertaa esimerkiksi Ruotsiin.
  • Mitä nyt suunnaton Suomi? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Suunnaton Suomi -kirjan toinen kirjoittaja Risto E.J. Penttilä. Alf Rehnin ja Risto E.J. Penttilän kirja Someron kirjastosta.
  • Palkat alas ja kilpailukyky kuntoon? Sakari Sirkkasen haastateltavina ovat tutkijat Hannu Kaseva ETLAsta ja Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
  • Täystyöllisyys – huuhaata? Onko täystyöllisyys mahdollista? Sakari Sirkkasen haastateltavina ovat tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas. Holapan ja Ahokkaan teos ”Impulsseja: Luonnollisesta työttömyydestä täystyöllisyyteen” löytyy Kalevi Sorsa -säätiön sivuilta.

Eurokriisi

  • Eurooppalainen Suomi. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Jukka Pekkarinen, professori Sixten Korkman ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vastaavat yleisön kysymyksiin eurokriisistä, Suomen taloudesta ja muun muassa veroparatiiseista. Politiikkaradion äänitti keskiviikkona 28.11. Suomen Pankin Rahamuseossa teemalla Eurooppalainen Suomi järjestetyn keskustelun.

Suomalaisen yhteiskunnan haasteet

 Globalit haasteet

  • Loppuuko länsimaiden makea elämä? Energiapula ja ajatus jatkuvasta taloudellisesta kasvusta on mahdoton yhdistelmä, kertoo tietokirjailija Jussi Laitinen. Ennen niin ylivoimainen öljy ja sen tuotanto on kenties kohdannut jo huippunsa, ja jatkossa öljyn – ja muidenkin fossiilisten energianlähteiden – tuotanto käy yhä kalliimmaksi ja tehottomammaksi.Katse onkin kohdistunut aurinko-, tuuli- ja bioenergiaan, mutta niiden ongelma toistaiseksi on huono kustannusaste ja muut taloudelliset ja poliittiset ongelmat. Talouskasvun kritiikki onkin saanut uusia muotoja viime vuosina, vaikka tilanne on tiedostettu jo vuosikymmeniä.
  • Ihminen, talous ja etiikka. Sakari Sirkkasen haastateltavana on kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen.

Mitä on suomalaisuus?

  • Suomalaisten käsitykset historiasta. Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa. VTT Pilvi Torsti tutkimusryhmineen on kuitenkin tarttunut suureen hankkeeseen ja pyrkii löytämään, mitä merkityksiä ihmiset historialle antavat ja miten historia muuttuu ajan myötä. Suomella on monia kansallisia erityispiirteitä, kuten itsenäisyyspäivän vietto ja sen tietty vakavuus. Pilvi Torsti on myös jakanut suomalaiset elämänkokemusten perusteella viiteen sukupolveen. Kenties hurjin tutkimustulos on nuorimmat ikäluokat, joiden kokemusmaailman olennaisia osia ovat koulusurmat ja kansainvälinen terrorismi.
  • Miksi Suomi on Suomi? Kenties keskeisintä suomalaiselle poliittiselle keskustelulle – ja samalla suomalaisten käsityksille Suomesta – on sitä leimaava huono historian tuntemus, kertoo tutkija Tommi Uschanov. Uschanov purkaa kirjassaan ”Miksi Suomi on Suomi” suomalaisuutta koskevia myyttejä, joita moni pitää itsestäänselvyyksinä, mutta joilta puuttuu kokonaan todellinen historiallinen merkitys.Vaikkapa puhe suomalaisesta viinapäästä on alun perin poliittisiin tarpeisiin luotu ja vailla tutkittua pohjaa, se elää edelleen niin arkikeskusteluissa kuin politiikassakin.

Linkin kuva: France in 2000 year (XXI century). Future school. By Jean Marc Cote (if 1901) or Villemard (if 1910). Wikimedia Commons.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Information

This entry was posted on helmikuu 17, 2013 by in e-oppiminen, lukio, yhteiskuntaoppi.
%d bloggers like this: