Akseli Salmi

historiaa, e-oppimista ynnä muuta

Kertaa yo-kokeisiin kuunnellen

Yleisradio tarjoaa ohjelmiaan kuunneltaviksi ja ladattavaksi vaikka puhelimeen tai mp3-soittimeen. Olen koonnut oheen muutamia ohjelmia, joita kuuntelemalla voit kerrata yhteiskuntaopin ylioppilaskokeeseen. Ohjelmien kuvaukset ovat ylen sivuilta. Olen lisännyt kursiivilla kuvausten perään muutamia asioita. Pohdi ohjelmia kuunnellessasi: Kuka ohjelmissa on haastateltavana? Edustaako hän jotain poliittista aatesuuntausta tai etujärjestöä? Miten voisit suhtautua kriittisesti hänen viestiinsä?

Talouden perusteita

  • Talouden utopiat ja realismi. Taloudessa ja talousteorioissa on aina hivenen utopiaa mukana, toteaa Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Toteutuneet utopiat ovat menneet pieleen, mutta ajatus hieman paremmasta maailmasta on syytä pitää mielessä, ja markkinatalous sekä valtio vähintäänkin sen turvaajana on siihen hyvä keino.
  • Hyvä talous. Teppo Eskelinen keskustelee toimittajan kanssa kirjastaan ”Hyvä talous”.

Suomalaisen talouden haasteet

  • Hyvinvointivaltion kahdet kasvot. Hyvinvointivaltio on aina kaksijakoinen: se sekä mahdollistaa uusia vapauksia että tuottaa erilaisia rajoitteita tai kieltoja. Tutkija Johannes Kananen selvittää väitöstutkimuksessaan erilaisia hyvinvointivaltion synty- ja kehitysprosesseja. Tutkimuksen erityisenä kiintopisteenä on 1970-luvulta alkanut murros, joka jatkuu edelleen. Öljykriisin ja muiden taloudellisten ongelmien edessä vanhat taloudelliset mallit murtuivat, ja sosiaalipolitiikka joutui etsimään suuntaansa uudelleen.
  • Pankkikriisin pitkä varjo. 1990-luvun alun pankkikriisin vaikutukset eivät vieläkään ole kadonneet suomalaisesta yhteiskunnasta, kertoo oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Kaikkein rikkaimpien rikastuminen sekä osittainen luopuminen hyvinvointivaltion vanhoista tehtävistä näkyy edelleen, kun tilannetta vertaa esimerkiksi Ruotsiin.
  • Mitä nyt suunnaton Suomi? Sakari Sirkkasen haastateltavana on Suunnaton Suomi -kirjan toinen kirjoittaja Risto E.J. Penttilä. Alf Rehnin ja Risto E.J. Penttilän kirja Someron kirjastosta.
  • Palkat alas ja kilpailukyky kuntoon? Sakari Sirkkasen haastateltavina ovat tutkijat Hannu Kaseva ETLAsta ja Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
  • Täystyöllisyys – huuhaata? Onko täystyöllisyys mahdollista? Sakari Sirkkasen haastateltavina ovat tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas. Holapan ja Ahokkaan teos ”Impulsseja: Luonnollisesta työttömyydestä täystyöllisyyteen” löytyy Kalevi Sorsa -säätiön sivuilta.

Eurokriisi

  • Eurooppalainen Suomi. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Jukka Pekkarinen, professori Sixten Korkman ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vastaavat yleisön kysymyksiin eurokriisistä, Suomen taloudesta ja muun muassa veroparatiiseista. Politiikkaradion äänitti keskiviikkona 28.11. Suomen Pankin Rahamuseossa teemalla Eurooppalainen Suomi järjestetyn keskustelun.

Suomalaisen yhteiskunnan haasteet

  • Aiheuttaako sosiaaliturva riippuvuutta? Perinteisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävän on ollut  markkinariippuvuuden vähentäminen. Kun markkinatalous on eri tavoin kolhinut ihmisiä, heidän tilannettaan on pyritty parantamaan erilaisilla tulonsiirroilla ja palveluilla. Nyttemmin on alettu pohtia myös sitä mitä kaikkea hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tekee ihmisille. Voiko olla myös niin että hyvinvointivaltio tuottaa myös itse osan ongelmista? Hyvinvointivaltiota kritikoivaa keskustelua on viime vuosina ollut monessa massa, myös Suomessa. Suomessakin on alettu epäillä, että sosiaaliturva voisi passivoida ihmisiä ja tehdä heistä sosiaaliturvariippuvaisia. Juho Saaren mukaan Suomen hyvinvointivaltion keskeinen kysymys on se, miten sosiaalimenojen kustannusten kasvun hillintä voidaan tehdä järkevällä tavalla.
  • Ääriajattelu nyky-Suomessa. Kalle Haatasen kanssa keskustelemassa kustannustoimittaja Jyri Hänninen.
  • Leikola ja Lähde: Jussi Halla-aho ja Dan Koivulaakso vieraina. Leikola ja Lähde. Äärioikeisto Suomessa. Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) ja kaupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso (vas).

 Globalit haasteet

  • Loppuuko länsimaiden makea elämä? Energiapula ja ajatus jatkuvasta taloudellisesta kasvusta on mahdoton yhdistelmä, kertoo tietokirjailija Jussi Laitinen. Ennen niin ylivoimainen öljy ja sen tuotanto on kenties kohdannut jo huippunsa, ja jatkossa öljyn – ja muidenkin fossiilisten energianlähteiden – tuotanto käy yhä kalliimmaksi ja tehottomammaksi.Katse onkin kohdistunut aurinko-, tuuli- ja bioenergiaan, mutta niiden ongelma toistaiseksi on huono kustannusaste ja muut taloudelliset ja poliittiset ongelmat. Talouskasvun kritiikki onkin saanut uusia muotoja viime vuosina, vaikka tilanne on tiedostettu jo vuosikymmeniä.
  • Ihminen, talous ja etiikka. Sakari Sirkkasen haastateltavana on kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen.
  • Kiinan talouden monet ihmeet.  Kiina alkoi avautua 1970-luvun lopulla kun Mao kuoli ja valtaan tuli Deng Xiaoping. Vähitellen Kiina siirtyi kohti  markkinataloutta. Nykyään Kiinan talousjärjestelmä on markkinatalouden ja suunnitelmatalouden yhdistelmä. Kiinan taloudessa on jälleen menossa uusi käänne. Nyt Kiina pyrkii voimakkaasti nostamaan tuotteidensa jalostusarvoa ja maa aikoo tulla maailman johtavaksi innovaatioiden tuottajaksi. Taloustoimittaja Eeva Eronen on perehtynyt Kiinan talouden moniin erikoisiin piirteisiin.

Mitä on suomalaisuus?

  • Suomalaisten käsitykset historiasta. Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa. VTT Pilvi Torsti tutkimusryhmineen on kuitenkin tarttunut suureen hankkeeseen ja pyrkii löytämään, mitä merkityksiä ihmiset historialle antavat ja miten historia muuttuu ajan myötä. Suomella on monia kansallisia erityispiirteitä, kuten itsenäisyyspäivän vietto ja sen tietty vakavuus. Pilvi Torsti on myös jakanut suomalaiset elämänkokemusten perusteella viiteen sukupolveen. Kenties hurjin tutkimustulos on nuorimmat ikäluokat, joiden kokemusmaailman olennaisia osia ovat koulusurmat ja kansainvälinen terrorismi.
  • Miksi Suomi on Suomi? Kenties keskeisintä suomalaiselle poliittiselle keskustelulle – ja samalla suomalaisten käsityksille Suomesta – on sitä leimaava huono historian tuntemus, kertoo tutkija Tommi Uschanov. Uschanov purkaa kirjassaan ”Miksi Suomi on Suomi” suomalaisuutta koskevia myyttejä, joita moni pitää itsestäänselvyyksinä, mutta joilta puuttuu kokonaan todellinen historiallinen merkitys.Vaikkapa puhe suomalaisesta viinapäästä on alun perin poliittisiin tarpeisiin luotu ja vailla tutkittua pohjaa, se elää edelleen niin arkikeskusteluissa kuin politiikassakin.

Linkin kuva: France in 2000 year (XXI century). Future school. By Jean Marc Cote (if 1901) or Villemard (if 1910). Wikimedia Commons.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tietoja

This entry was posted on helmikuu 17, 2013 by in e-oppiminen, lukio, yhteiskuntaoppi.
%d bloggers like this: